Tutkimukseni Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovelluksen ja tietokannan kirjallisuusnimistön parissa on johdattanut minut suomalaissiirtolaisten perässä Pohjois-Amerikkaan saakka. Amerikan paikkoja käsittelevien blogitekstieni ensimmäisessä osassa vertailin kaunokirjallisen digiaineiston ja siirtolaiskirjeiden pohjoisamerikkalaisia paikannimistöjä keskenään. Mutta entä miltä paikannimet näyttivät 1800- ja 1900-lukujen taitteen amerikansuomalaisissa sanomalehdissä? Tässä kirjoituksessa vertailen Pohjois-Amerikassa julkaistuissa suomenkielisissä lehdissä esiintyviä paikannimiä Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovelluksen paikannimistöön.

Kansalliskirjaston amerikansuomalaisten lehtien kokoelma sisältää yhteensä 174 sanoma- ja aikakauslehtinimekettä vuodesta 1876 lähtien. Aineisto on avoimesti saatavissa digitaalisena aina vuoteen 1923 saakka. Digitoitua sanomalehtiaineistoa käytetään parhaillaan esimerkiksi professori Hannu Salmen johtamassa Turun yliopiston Kuvitellut kotimaat -hankkeessa, jossa digitaalisten ihmistieteiden menetelmin tutkitaan Pohjois-Amerikan suomalaisen lehdistön rakentumista sekä suhdetta entiseen ja nykyiseen kotimaahan. Itseäni suomen kielen tutkijana kiinnostaa erityisesti digiaineiston mahdollisuudet paikannimistön tutkimiseen.

Olen tutkinut Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -verkkosovelluksen avulla suomenkielisen kirjallisuuden paikannimistöä, ja todennut, että Pohjois-Amerikkaan suuntautunut siirtolaisuus näkyy suomenkielisessä kirjallisuudessa runsaina Amerikka-mainintoina. Tässä blogikirjoituksessa vertaan Atlas-sovelluksen kaunokirjallisen aineiston sisältämää Pohjois-Amerikkaan sijoittuvaa paikannimistöä Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämän siirtolaiskirjeiden digiarkiston paikannimistöön. Siirtolaisuusinstituutti on muuttoliikkeiden tutkimukseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa.

Käytän vertailussa apuna suomen kielen tutkija Hanna Virranpään tutkimusta ja julkaisuja. Virranpää on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, joka tarkastelee amerikansuomalaisten kirjeissä esiintyvää paikannimistöä. Tuoreessa Virittäjä-lehden artikkelissaan Virranpää erittelee ja analysoi Yhdysvaltain ja Kanadan ensimmäisen siirtolaispolven suomalaisten Etelä-Pohjanmaalle lähettämissä kirjeissä käytettyjä paikannimiä. Virranpää on selvittänyt, mitä paikannimiä suomalaissiirtolaiset ovat käyttäneet ja millaisiin paikkoihin nimillä on viitattu. Virranpään tutkimuksen aineistona on 434 Siirtolaisuusinstituutin arkistokokoelmaan kuuluvaa kirjettä. Kokoelman kirjeet on kirjoitettu 1880- ja 1930-lukujen välisenä aikana, ja niissä kerrotaan ulkomaankuulumisia samalla paikkoja mainiten ja nimeten.

Turun kirjamessut 2024 -tapahtuma kokosi lokakuun alussa Turun messukeskukseen runsaslukuisen kirjallisuudesta innostuneen yleisön. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna Pelin henki, ja sitä tulkittiin lavaohjelmissa, työpajoissa ja osastoilla luovasti ja monipuolisesti. Myös Suomalaisen kirjallisuuden atlas -verkkosovellus pääsi osaksi messuohjelmaa. Perjantaina 4.10. järjestetyssä keskustelu- ja esittelytilaisuudessa Atlas-hankkeet tutkijat Asko Nivala, Jasmine Westerlund ja Juhana Saarelainen esittelivät tutkimushanketta ja sen aikana kehitettyä kirjallisen kartografian verkkosovellusta Pajala-tilaan kokoontuneille kuulijoille. Tutkijoita haastatteli hankkeessa tutkimusavustaja työskennellyt Jenni Turunlahti.